31. Kaivosreikä

Bergboössä, Bergbyn vanhalla laitamilla, on noin sata vanhaa kaivoskuilua. Osa kaivoskuiluista on säilytetty ja aidattu vierailukohteiksi nykyisessä Häverö-Bergbyn luonnonsuojelualueella. Seuraa opasteita.

Roslagenissa on louhittu rautamalmia satoja vuosia, erityisesti hieman pohjoisempana Herrängissä. Herrängin ympäristön maisemalle on edelleen ominaista pitkäaikainen kaivostoiminta lukuisten kaivoskuilujen, läjityskasojen ja teollisuuslaitosten kautta. Herrängsfältet-järven malmi oli erittäin runsasta, ja sen rautapitoisuus oli jopa 50 %. Eknäsin kaivos, suurin kaivos, tuotti noin 850 000 tonnia rautamalmia vuosien 1833 ja 1939 välillä. Singössä on myös monia dokumentoituja kaivoksia. Bergboön kaivoskuilut eivät ole yhtä tunnettuja. Kuitenkin sanotaan, että rikkaat juonet kulkevat veden alla aina Singöhön asti.

1600-luvulla malmia louhittiin menetelmällä, jota kutsuttiin ’tillmakning’. Kalliolle sytytettiin tulia, päälle kaadettiin kylmää vettä ja hauras kivi rikottiin lekalla. Malmi ja harmaa kivi kuljetettiin pois käsin. Hyvin työläs menetelmä. 1700-luvulla kaivosten räjäyttämiseen alettiin käyttää ruutia. Kaivoksia ei kuitenkaan tehty kovin syviksi veden tunkeutumisen ja pumppujen puutteen vuoksi.

Venäläisten hyökkäysten jälkeen vuonna 1719, kun ruukki rakennettiin uudelleen, malmista oli pulaa. Todennäköisesti juuri silloin rautamalmin etsintä Singössä ja Bergboössä käynnistyi. Malmi kuljetettiin Väddövikenin kivilaitureilta, joissa on edelleen nähtävissä jälkiä kivien ja rauniokasojen muodossa. Bergboön kaivokset todennäköisesti ehtyivät ja toiminta loppui 1800-luvun puolivälissä.

Senast uppdaterat kl. 19:39, fredag 19 december 2025